Tänään on enemmän kysymyksiä
kuin vastauksia.
Eikä oikein kysymyksiäkään.
Tänään on hiljaista.
En osaa löytää sanoja.
Kun ihmistä koetellaan,
ihmisen osa on olla pieni.
Ei jää muuta kuin armo.
Ei ole mitään omaa hienoa, jonka
varaan vois heittäytyä,
jonka varaan vois rakentaa.
Jeesuksen täydellinen työ
olkoon tänään(kin) osani,
aarteeni, kunniani.
Tahdon nähdä tulevaisuuteni
ristin kautta.
Muuten hiljaisuus jää pysyväksi
olotilaksi.
Kun itse en tiennyt,
mihin sanoihin pukisin viime tuntien
olotilan ja ajatukset,
onneksi joku muu on sen osannut
tehdä.
Kiitän siitä, että juuri
nyt löysin sen.
Kuuntele:
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHieno kappale! Hassua, että vähän samoin ajatuksin olen tänään blogissani. Ehdin runon kirjoittaa ennenkuin piipahdin sinun blogiisi. Minullakin on niin paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia...eikä mitään omia ansioita mihin turvata - onneksi.Lopulta palaan kuitenkin aina perustaan: Jeesuksen ristintyöhön ja armoon <3
VastaaPoistaSiunausta viikkoosi