sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Lepo luvallista

Olen pipinä.
Kun makasin vuoteessa kivut seurana,
ajatukseni meni heidän luokse,
jotka sairastavat vakavasti
ja ovat jatkuvan kivun maaperiä.



En pystynyt, enkä jaksanut 
ajatella mitään muuta kuin
kipuani ja seuraavaa asentoa, johon
ehkä pystyisin kääntymään.

Mietin heitä, jotka
sairastuvat olosuhteissa, joissa
ei ole mahdollisuutta lepoon,
tai hoitoon tai apuun
tai seuraan.

Maailmassa ei ole kovinkaan
montaa etoikeutettua ihmistä 
tässäkään suhteessa.

Mutta se, miksi jaan tätä
kaikkea teidän kanssa on se,
että eräs eilinen oivallus
tehostui voimakkaasti
näissä omissa tuskissa.

ARMO
on sitä, että ihminen saa
Jeesuksen kautta syntinsä anteeksi
ja pääsee Jumalan, Isän
yhteyteen.

MUTTA
Armo on paljon muutakin.
Se mitä eilen opin, on se,
että armo on
VÄSYNEELLE LEPOA.




Kun olet väsynyt, sinuun
ei kohdistu Jumalan puolelta
paineita suorittaa mitään.
(eikä muulloinkaan..:)
Hän kutsuu sinut
LEPÄÄMÄÄN.

Ja jos olet kipujen keskellä,
rukoilen todella sinulle
kestävyyttä ja ilon
pilkahduksia arjen keskelle.

Jumala on lähellä jokaista,
joka haluaa Hänen läheisyyttään.
Ei tarvitse olla onnistunut ja
huippukunnossa.

SINÄ RIITÄT!

4 kommenttia:

  1. Täydellistä toipumista toivotan! Ja annan siulle mutsi-palkinnonkin haasteen kera, löytyy miun blogista :) Tsemppiä sinne!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja kiitos.. Vitsin mutsit..:) Vastailen piakkoin haastaviin kysymyksiin..

      Poista
  2. Rukouksin muistan sinua rakas Sisareni. Jeesus pitää sinusta huolen. Parane pian! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Naana! Aina jaksat käydä piristämässä! Iloa viikkoosi!

      Poista