keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Elämä



Elämä.
Suuri sana.
Sisältää suuren vastuun.
Itsestä ja toisista.

Rukoilin kerran:
"Jeesus, opeta minua käyttämään elämäni oikein."

Se kannatti.
Suosittelen.

Kun hyppäsin rattaista,
luulin hypänneeni tyhjän päälle,
mutta minun tyhjyyteni olikin Hänen täyteytensä.

Elämällä kuuluu olla tarkoitus!
Se selviää ainoastaan 
Elämän antajan läheisyydessä.
Hänen kanssaan kulkiessa!




torstai 17. toukokuuta 2012

Valo voittaa

Viime sunnuntaina kuultua:
Pimeys ei voita!
Pimeys ei koskaan voita!

Noihin sanoihin joudumme kaikki
välillä turvautumaan.
Muistutetaan toisiamme todellisesta
Valosta ja
tuetaan silloin kun pimeys
meinaa vallata alaa!

Jeesus antoi käskyn rakastaa.
Monen muun asian lisäksi se on
 valon levittämistä.
Toivon levittämistä.

Ei keskitytä pimeyteen,
vaan keskitytään valoon!

Keskitytään Jeesukseen.
Hän on Valo.
Hän tuli valkeudeksi pimeyden keskelle.
Sinun vuoksi!


Tämä juttu täydennetään nostalgialla :)
Minä olen ollut pienen pieni kun
olen tätä kuunnellu ihan intopiukkana.




sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Sinä olet jollekin elämä!

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Tämä(kin) viikko on
mahdollisuuksia täynnä!

Katso tässä postauksessa oleva
videopätkä vaikkapa
aamiaisella tai lounaalla.

Älä syyllisty, älä jää suremaan,
älä jää säälimään, vaan
TOIMI.
Anna omastasi.
Varsinkin, jos omassa elämässä kaikki
ei ole hyvin,
ala auttamaan muita!
Ajattelemaan muita!
Tee toisille hyvää!
Se alkaa näkymään myös omassa navassa:)




perjantai 4. toukokuuta 2012

Lounaaksi koettelemus

Heräsin tänään seuraavaan ajatukseen:
"Koettelemus tarjoillaan
aterian tavoin;
-alkupala
-pääruoka
-jälkiruoka"

Koettelemus tulee elämäämme
ja se voi AINA olla meidän
parhaaksi,
voimaksi.
Mutta, se täytyy `nauttia` loppuun asti.

Kun alkupala tarjoillaan,
ymmärrämme, että nyt alkaa tapahtua.
Alkaa tuntua pahalta ja kiristää
helppoa, lilluvaa oloa.

Pääruokavaiheessa täytyisi olla
ymmärrystä oppia, taistella, väistellä,
kääntää selkää tai kohdata 
tilanne/ asia/ ihminen
rohkeasti.

Ihminen toimii mielellään tunteiden mukaan,
mutta jos tahdot todellista
viisautta peliin mukaan,
pyydä sitä Jeesukselta.
Hän tahtoisi käydä kaiken
kanssasi läpi.
Hän on ihan paras opas!

Pääruokavaihe voi olla
lyhyt tai pitkäkin prosessi.

Jälkiruokavaiheessa on ihan parasta,
jos on käynyt taistelua
Jeesuksen kanssa.
Jälkiruoka on herkkuvaihe,
jossa ollaan voiton puolella.
Olo on vahva, koska 
koettelemus on todella vahvistanut
ja lisännyt kokemusta ja
tuonut lihaksia.
Parhaita lihaksia on
hengelliset lihakset!

Jälkiruokavaiheen jälkeen on 
mahtavaa jatkaa matkaa
voittajana uusiin seikkailuihin.

Jaksakaa siis te, jotka
just nyt olette keskellä 
koettelemuksen pääruokaa.
Siellä kannattaa olla ja
ottaa kaikki irti
Hänen kanssaan, joka ei koskaan
salli meille mitään
yli voimien!

 Mistähän aineksista seuraava
elämän koettelemus rakentuu..

 Eilen olin kuuntelemassa
muissa maissa elävien kristittyjen
tarinoita, jotka eivät 
muodostu aivan samanlaisista
aineksista kuin meillä
täällä kotimaassa.

Kaikkien olisi pitänyt olla kuulemassa!

Kun on kyse kuolemasta ja elämästä
ja silti ollaan valmiita
elämään Kuninkaalle ja
nauttimaan kaikki elämän ateriat läpi
(lue: kidutusta, kuolemaa, tuskaa,
nälkää, janoa, likaa, kipua..),
se vetää suomalaisen kristityn hiljaiseksi.

Kaiken keskellä he elävät
voittoisaa elämää, jossa on
ilo, rauha ja suuuuri rakkaus
läsnä jatkuvasti.

Heidän jälkiruokanaan on
ihmeet. 
Ihmeet, joita täällä ei edes
osata pyytää.

Tahtoisimme varmasti samaa jälkiruokaa,
mutta kuka on valmis
samaan alkupalaan ja pääruokaan
heidän kanssaan?