maanantai 24. lokakuuta 2011

Minä x 10

Kävin lueskelemassa
ja yllätyin todella, että siellä
oli heitetty mulle haaste.
Tartun siihen heti,
muuten se jää kun iskee ujous..

Eli 10 asiaa minusta
(jotka ekana tulee mieleen).
Ja koska ollaan hengellisessä
blogissa, otan osan
rivitilasta sydämeni asioille.

1. Olen nainen. 
Löysin sen puolen itsestäni vasta aika myöhään,
kun eheydyin sisälläni ja näin itseni
Luojani silmin.
Tahdon olla se, miksi Jumala minut loi,
ja antaa sen elää, sillä siinä on voimaa.

2. Olen kohta 34v.
Minua luullaan yleensä paljon nuoremmaksi.
Ja toisaalta ihmetellään, että
kuulostan ikäistäni vanhemmalta.
Itse koen itseni nuoremmaksi kuin ikäni on
ja sen mukaanhan sitä saa elellä.
Kuka noita numeroita jaksaa miettiä..

3. Tykkään enemmän suolaisesta kuin makeasta.
Suolaisia nautintoja voin syödä kuinka
paljon vaan, mutta makeassa
raja tulee vastaan aika äkkiä.
Ja ihan hyvä niin..




4. Ed. liittyen,
luen myös mieluummin kunnon suolaista tekstiä
kuin vössön nössön kuvitelmia.
Minulla on koko ajan luettavana
erilaisia Raamatun opetuskirjoja,
mutta romaaneja olen viimeksi lukenut
joskus teininä. 

5. Synnyin perheeseen, jossa
äiti ja isä oli löytänyt elävän Jumalan 
ennen toisiaan.
Sain nähdä Jumalan todellisuuden jo lapsena
heidän kauttansa.
Koen sen suurena etuoikeutena
tämän maailman keskellä,
vaikka se nuorena aiheuttikin muutaman kerran
suurta vastareaktiota ja 
ärsytystä.

6. Rakastan tulta.
Sitä voisi tuijotella loputtomiin.
Olen niiin onnellinen että tässä kodissamme
on takka.
Kynttilöitä olenkin poltellut pienen elämäni.
Syksyisin ja talvisin.
Kun kevätaurinko tulee,
tuli saa väistyä.
Ainakin kynttilöitten muodossa.
Grillaaminen ja tuli veden äärellä on ihanaa.




7. Tahtoisin itselleni hengellisen työn.
En tahtoisi käyttää aikaani mihinkään muuhun
kuin ihmisten rakastamiseen ja
Jeesuksesta kertomiseen.
Saa nähdä toteutuuko haave koskaan.
Tällä hetkellä tämä on vaan jo niin polttavaa
ettei malttaisi enää odottaa..

8. Olen kahden maan kansalainen.
Tiedän olevani tämän maan päällä
vain vieraana.
Kotini on taivaassa.
Siksi käytän mieluummin aikaani
kiinnittyen taivaallisiin asioihin
kuin tämän maailman antimiin.
Kuitenkin samalla eläen tämän
lahjaksi saadun elämän täällä
nauttien.
(vaikeaa selittää, mutta minulle
kovin tärkeää..)

9. Olen ammatiltani lähihoitaja sekä
lavasterakentaja.
Mieleltäni molempia.
Olen lavastanut joskus myös elämääni,
joten tiedän, että vain aidolla 
on merkitystä.
Vain aito kestää.
Vain aito voi sisältää jotain,
jolla on arvoa.
Sen takia myös ostan mieluummin
aidon kuin kopion.
Eli yleensä en osta..
(lue: rahaton :)




10. Lähden mieheni kanssa Roomaan.
Matka on lahja taivaasta.
En ymmärrä miksi,
mutta olen siitä kiitollinen.
On aivan mahtavaa päästä maisemiin,
joissa ensimmäiset kristityt
ovat vaeltaneet,
kärsineet,
kuolleet.




Tämän kunniaksi
aiheeseen liittyvä laulu:



"He vaelsivat täällä ennen meitä
he sytyttivät soihdut pimeään.
He seurasivat Mestarimme teitä
vaikka moni maksoikin sen hengellään.

He ahersivat työssään käsin herkin
he uneksivat maasta vapauden.
He jättivät näin meille esimerkin
joka loistaa kautta vuosisatojen.

Tahdon elää tämän päivän rohkeasti
tahdon löytää jalanjäljet Mestarin.
Tahdon olla uskollinen loppuun asti,
kunnes Herran näemme kasvoista kasvoihin.

Missä ovat apostolit tänään?
Ääni huutavan on hiljennyt.
Kuka tahtoo käydä Hänen ystävänään,
kuka pimeyttä vastaan nousee nyt?

Missä ovat lapset aamuruskon,
kuka avun toisi maahan kärsivään?
Mistä löydämme sen isiemme uskon,
joka ihmissydämet sai syttymään?"

 

tiistai 18. lokakuuta 2011

Lepo on etuoikeus

Opin eilen mullistavan asian.

Olen ajatellut aiemmin 
hengellisen sodankäynnin kovin
raskaana ja todellisena taisteluna,
joka tapahtuu henkivalloissa.
Olen monesti käynyt kyseistä sotaa,
mutta eilen opin uuden
ulottuvuuden sodankäynnistä.

Lepo.
Hmmmm..
Kuinka se voi olla sotaa?






Sodassa on tarkoitus taltuttaa vihollinen.
Meidän päävihollinen
tykkää kun hermoilemme, säädämme,
huolehdimme, huolestumme ja
stressaamme.
Ja lihamme nauttii näistä tunteista.
Mutta onko Jumala kutsunut meidät
kyseisiin toimenpiteisiin?
Ei.

Jos opimme lepäämään Jeesuksessa
ja luottamaan Häneen KAIKESSA,
olemme sodankäynnissä voittajia.
Mikään ei voi horjuttaa lepoa,
joka tulee Jeesukselta.
Olemme suojassa.
Saatana vihaa lepoa.

Kun Jeesus meni ylösnousemuksensa
jälkeen takaisin taivaaseen,
Hän asettui ISTUMAAN
Jumalan oikealle puolelle.
Hän on käynyt sodan ja voittanut sen.
Me saamme levosta käsin voittaa
kiusaukset, taistelut, loukkaukset,
tappiot, epäilyt, sillä ne kaikki
on jo kerran voitettu.

Lepo.
Ihana asia.
Kiitos Jeesus voitostasi.
Hankit meille rauhan, 
jonka saamme lahjana.

Maalaus: Ilja Repin
 
Ylempi maalaus: Vilhelm Hammershoi

maanantai 17. lokakuuta 2011

Ihmeellistä. Siis todella ihmeellistä.

Jumalan johdatus on
todella ihmeellistä.
Varsinkin silloin kun
antaa Hänen johdatukseen KAIKEN
elämästään.
Niin, että Hänelle antaa vallan
toimia, rakastaa, johdattaa
ja poistaa kaiken sen, mikä ei
ole Hänen tahtoansa.

Silloin elää ihmeessä.
Se ei monestikaan ulospäin näytä
erikoiselta,
saattaa vaikuttaa jopa ankealta,
jos tarkastelee silmin, jotka
etsivät rikkautta, mainetta,
himoa, ahneutta.
Mutta voivoivoi että
kuinka tajuaa itse sydämessään
ja aivoissaan kuinka ihmeellisiä
asioita tapahtuu.
Jatkuvasti.
Mikään kohtaaminen ei ole vahinko.

Kaikki vaiva on sen arvoista
Kaikki luopuminen on sen arvoista.
Jokainen kyynel ja epätoivoinen
odotus.

Koska ihminen on ihmettelijän
asemassa,
ei Jumala,
on matkalla monta kysymystä ja
pohdintaa.
Taistelua.

Jokapäiväinen tahto,
että luotan Hänen johdatukseen.
Se on niin ihmeellistä,
että sitä ei etukäteen voi edes 
kuvitella.
Jään ihmettelemään
ja odottamaan seuraavaa askelta
eteenpäin.
Ja antamaan kaikkeni.
Hänelle, joka rakasti minua ensin.

Kiitos Jeesus!

Kun tulen luoksesi,
en enää itke koskaan!!

maanantai 10. lokakuuta 2011

Palkkapäivä



"Katso,
minä tulen pian,
ja minun palkkani on  minun kanssani,
antaakseni kullekin
hänen tekojensa mukaan."

-Jeesus- 



Ne, jotka ovat Jeesuksen omia,
saavat ilolla odottaa tätä hetkeä
ja käyttää elämänsä palkkansa kartuttamiseen.
Mahtava etuoikeus.
Ei tarvitse odottaa tuomiota,
vaan Jeesuksen kärsittyä tuomion,
saamme keskittyä rakkauteen.
Viekää Jeesuksen rakkautta kaikkialle.
Varsinkin sinne, missä
luullaan, ettei rakkautta ansaita.
Jeesus rakastaa ihmistä 
kaikkialla.
Jeesus kärsi tuomion kaikkien tähden.
Älkäämme siis tuomitko,
vaan viedään mukanamme
RAKKAUTTA
RAKKAUTTA
RAKKAUTTA.
Siihen meidät on kutsuttu. 

Ja kenellä ei rakkautta ole,
anokoon sitä taivaasta.
Siellä on rakkauden lähde.